SAKSA: Berliiniläinen arki tapahtuu usein kaukana verkosta. Käteistä on kuljetettava mukana päivittäin, ja pohjoismainen mobiilimaksaminen kuulostaa paikallisen korvaan futuristiselta, jopa epäilyttävältä. Kännykkäverkko häviää katuja taittaessa säännöllisesti, ja liittymät ovat kalliita. Virastokäynneillä tottuu täyttämään hakemukset ja lomakkeet käsin, ajanvaraukset perutaan puhelimitse ja faksilla on yhä kannattajansa.
”Täällä mikään ei tunnu toimivan netin kautta”
”Täällä mikään ei tunnu toimivan netin kautta”, tiivistää vanhempi suunnittelija Robin Grotenfelt Siili Solutionsin Berliinin-toimistolta. Hän työskentelee osana kymmenen hengen tiimiä.
Digitalisaatiovarovaisuus selittyy monen tekijän summana: nojaaminen perinteisiin aloihin kuten auto- ja koneteollisuuteen, yleisen epäilevä asenne tiedonjakamiseen, riskien välttäminen. Ohjelmistotalo Siili perusti toimistonsa Berliiniin vuonna 2015, ja työtä riittää – mutta monet projektit tehdään yhä Saksan talouden peruskivelle, autoteollisuudelle.
Myös Futurice on löytänyt Berliinistä merkittäviä asiakkuuksia Saksan autoteollisuudesta, kuten myös muilta maan perinteisiltä toimialoilta: vakuutusyhtiöiltä ja energiateollisuudelta.
”Palvelujen sähköistämisestä on Saksassa joitain merkkejä, mutta datankäsittely on yhä suuri ongelma. Helppoja mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja ei ole, vaikka korvaamaan paperinpyörittelyä virastoissa. Voi olla, että se ratkeaisi vasta lainsäädännön myötä. Nyt virastoilla ei välttämättä ole edes lupaa jakaa tietoja keskenään”, Futuricen vanhempi teknologiavastaava Olli Salonen miettii.
Sekä Siilin että Futuricen toimistot toimivat Berliinissä täysin itsenäisesti. Yritystilipalvelu Holvi taas koordinoi Saksan kymmenhenkistä yksikköään Helsingistä käsin. Holvin markkinointijohtaja Elina Räsäsellä on tapana käydä Berliinissä joka toinen tai kolmas viikko. Päivittäinen yhteydenpito Saksan-tiimin kanssa hoituu sähköisesti, mutta sujuva yrityskulttuuri ei jalostu ilman fyysisiä tapaamisia.
”Asioita on helpompi hoitaa kasvokkain”, Räsänen toteaa.
Kulttuurierot ohjaavat liiketoiminnan päivittäisten rituaalien lisäksi myös bisnesstrategiaa. Digitalisaatiota edistävissä ohjelmistotaloissa on syytä ymmärtää saksalainen suhtautuminen esimerkiksi yksityisyyteen.
”Saksassa ollaan tarkempia tietosuojaratkaisuissa sekä lain puolesta että mentaalisesti. Ei auta jos menee suomalaisena konsulttina huutamaan, miten hienoja pilvipalveluita on, jos niitä ei lain mukaan saa käyttää tai ei haluta käyttää”, Salonen kertoo.
Artikkeli on lyhennetty. Lue koko juttu tästä.
Lähde: www.tivi.fi